Tähän joulukalenteriin poimin kuluneelta kalenterivuodelta 24 tärkeää elokuva-asiaa, yhden päivässä. Kyse ei ole ”vuoden parhaat”-listauksesta, sillä liikaa nimikkeitä on vielä näkemättä. Siihen palaan siis tuttuun tapaan vuodenvaihteessa.
19. luukku – Rich Hill
Vuoden paras dokumentti on Andrew Droz Palermon ja Tracy Droz Tragosin ohjaama Rich Hill. Pieneen ja köyhään kaupunkiin (1300 asukasta, joista viidennes köyhyysrajan alapuolella) Yhdysvaltain keskilännessä sijoittuva elokuva taltioi pienen pätkän kolmen nuoren pojan elämästä. Se on kuin rupinen vaihtoehto Richard Linklaterin Boyhoodille, jossa muoto on sisältöä, kasvaminen ylvästä ja maailma täynnä mahdollisuuksia. Andrew’lla, Harleylla ja Appacheylla ei mahdollisuuksia juuri ole. Rich Hill ei kauhistele tai romantisoi, mutta näyttää sellaisen totuuden, jota Linklaterin kaltainen ison profiilin etuoikeutettu tekijä ei voisi koskaan esittää. Toisaalta nuoret vellovat joutilaisuudessa, toisaalta he joutuvat jo varhain sovittamaan ylleen aikuisen haalaria. Kasvutarina typistyy muutamaan epämääräiseen vuoteen, ja 13-kesäisenä tulevaisuuden polku on jo valmiiksi astuttu.
Rich Hillin traileri:
Anton Vanha-Majamaa 
Vastaa